Miksi hyvinvointihankkeet epäonnistuvat?

Henkilöstön hyvinvointi tarkoittaa muutakin kuin liikuntaa


​​​​​​​

Liikunta on todella tärkeää jokaisen hyvinvoinnille, mutta hyvinvointihankkeen perustana se toimii harvoin, jos koskaan!

Meidät suomalaiset on juurrutettu kertomaan itsellemme, että liikunta on lähes ainoa autuaaksi tekevä hyvinvoinnin edistäjä. Valitettavasti vain runsas 10 % suomalaisista liikkuu minimisuositusten mukaan ja samalla suuri osa välttelee kaikkia työyhteisöissä suunniteltuja yhteisliikuntahankkeita.

Usein esimerkiksi liikuntaseteleitä käyttävät liikkumiseen vain ne, jotka liikkuvat jo muutenkin. Usein hankkeisiin osallistuvat vain ne, jotka jo muutoinkin liikkuvat ja huolehtivat näin hyvinvoinnistaan.

Hyvinvointihankkeiden tavoitteena kokonaisvaltainen jaksaminen on kaiken ydin. Säännölliseen liikkumiseen on usein mahdollisuuksia vasta, kun ravitsemus, lepo sekä arki kokonaisuutena ovat tasapainossa. Liikkuminen on siis tärkeää, mutta siitä ei ole perustaa kaikelle työhyvinvoinnille.

Liikuntaan liittyvät panostukset eivät innosta kaikkia, kuten edellä todettiin ja usein kiinnostus koskee vain osaa henkilöstöstä. Olemme kaikki yksilöitä ja parhailla hyvinvointihankkeilla tavoitetaan lähes koko työyhteisö. Tällöin palvelu on yksilöllinen ja sopii myös heille, jotka eivät perinteisestä liikunnallisesta tekemisestä perusta.

Hyvinvointihankkeen 3 tyyppihaastetta

Haaste 1: Osallistavuus. Miten saadaan henkilöstö osallistumaan?

Palvelun valinta ja siihen sitoutuminen lähtee yrityksen johdosta ja avainhenkilöistä. Palvelun tulee tarjota jokaiselle osallistujalle henkilökohtainen tarttumapinta ja samalla olla innostava ja kiinnostava.

Vinkki: Valitse palveluntuottaja, joka on osoittanut saavansa ihmiset vapaaehtoisesti mukaan ja kiinnostumaan omasta hyvinvoinnistaan.


Haaste 2: Mitattavuus. Mitä mittareita palvelussa käytetään?

Palvelua hankittaessa on voitava määritellä tavoitteet selkeästi: mitä halutaan ja miten tuloksia mitataan. Sitä siis usein saadaan mitä mitataan – mutta voimme mitata lopputulosta VAIN niiden kohdalla, jotka palveluun osallistuvat.

Vinkki: Valitse palvelu, joka on osoittanut osallistavuutensa sekä pystyy mittamaan prosessin tuloksia.


Haaste 3: Vaikuttavuus. Mitä tuloksia voidaan odottaa?

Palvelua hankittaessa halutaan tuloksia, joten on järkevää panostaa palveluun, jossa niitä on todennetusti saatu aikaan. Parhaassa tapauksessa palvelun tuottajan asiakkaat ovat investoineet tuottajan palveluihin uudestaan. Tämä on usein osoitus siitä, että palvelun vaikutus näkyy tuloksessa ja henkilöstön tekemisessä.

Vinkki: Valitse palvelu, joka on osoittanut pystyvänsä osallistamaan, pystyy mittaamaan hyödyn sekä todennetusti on tuloksellinen eli vaikuttaa positiivisesti henkilöstön hyvinvointiin ja hyvinvointiosaamiseen.​​​​​​​​​​​​​​

Motiviren valmennuskonsepti perustuu henkilökohtaisiin tavoitteisiin - olivatpa ne sitten ravitsemukseen, lepoon tai liikuntaan liittyviä - sekä pieniin muutoksiin, jolla elämäntapamuutoksia saadaan aikaan. Suuret elämäntaparemontit epäonnistuvat todennäköisesti, joten valmennuksissamme aloitetaan muutokset pienin askelin.